Lunta on tänä talvena Lapissakin todella vähän ja Brittilehdet kirjoittivatkin siitä, kuinka Suomen Lappiin on tulossa mustaa maata katsomaan brittiläisiä ”lumituristeja”.
Lapin joulunajan lentoturismin historia
Moni ihminen ei ehkä muistakaan sitä, kuinka Lapin talviturismi ja joululennot saivat alkunsa?
Täysin sattumalta se ei tapahtunut, olihan mm. maaherra Asko Oinas tehnyt työtä matkailun edistämiseksi.
Joulukuun 14 päivänä 1997 lensi Air Francen ääntä nopeampi Concorde Lontoon Heathrow’n kentältä, mukanaan 100 jouluturistia päivämatkalle Lappiin.
Matkan hinta oli noin 10 000 silloista Suomen markkaa, joten se oli todella kallis pistäytyminen.
Vaikka lento olikin pari tuntia myöhässä, on perimätiedon mukaan ”puoli Ivaloa ollut konetta vastassa”.
Joulumatkan pääateria tarjoiltiin näille vieraille Hotelli Ivalossa. Lapissa oli panostettu todella voimallisesti niin tähän, kuin Concorden muihin vierailuihin Suomen Lappiin.
Rovaniemellä Concorde vieraili samoihin aikoihin, kun Ivalon vierailu tapahtui ja lensipä Rovaniemelle myös 21.12.1997.
Monella taholla tätä pidettiin Lapin talvichartereiden alkuna.
Sinne saapui Air Francen Concorde Lontoosta vuonna 1997. Kuva Google maps.
Ennätysten joulusesonki jälleen kerran
Mutta Finavian operoimille kentille Suomen Lappiin ja Kuusamoon odotetaan ennätysmäistä määrää koneita.
Kittilässä rikotaan 200 lennon raja ja Rovaniemellä rikottiin jo viime talvena tammi-maaliskuussa 200 000 matkustajan raja.
Tosiasiallisesti kaikkein nopeinta Suomessa kasvaa matkustajamäärät Kuusamon kentällä, jos Enontekiön ja Porin kenttien prosenttien heilahteluja ei oteta lukuun mukaan.
Prosenttiluvut ylittävät tietyillä mittareilla myös Helsinki-Vantaan lukemat, mutta esimerkiksi Kittilän terminaalin laajennuksen toinen osa valmistuu vasta parin kuukauden kuluttua ja rullaustie T joulusesonkiin 2019.
Rullaustiethän vaikuttavat huomattavasti turvallisuuteen ja kentän kapasiteettiin.
Mitä koneita Lappiin lentää?
Perjantaina 30.11.2018 lensi Ivaloon Titan Airwaysin 210 -paikkainen, yhden matkustajaluokan konfiguraatio Airbus A321 -kone Exeteristä, Britannian lounaisosista.
Norwegianin säännöllinen reitti Lontoon Gatwickin kentältä Rovaniemelle ja sen vastalento D82969 takaisin Lontooseen on upea osoitus siitä, että Suomen Lappi ja sen kentät pärjäävät suorilla lentoyhteyksillä myös reittilentojen kohteena.
Jet2 -lentoyhtiön lento LS2127 operoitiin alle vuoden ikäisellä Boeing 737-8MG koneella G-JZBG , jonka yhteen matkustajaluokkaan tehdyllä matkustamoon mahtuu 189 matkustajaa Birminghamista (BHX) Ivaloon (IVL).
Lisäksi Rovaniemelle tulee Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna useampi lento muunmuassa Espanjasta.
Lontoon Gatwickistä lensi Ivaloon myös Easyjetin Airbus A320-214. Kone on 180-paikkainen (Flightera.net) ja paikat ovat economy -luokassa.
Lentoja Lontoosta ja Belfastista. Viikonloppuna muun muassa Manchester,
Bournemouthista ja Barcelonasta (Finavia saapuvat lennot)
Enontekiön kentällä, jonka palveluvarustusta ei ole kehitetty, aloitti Enter Airin 189-paikkainen Boeing 737 SP-ESC käymällä Lontoon Gatwickistä käsin.
Enontekiö on jäänyt Lapin kentistä sivustakatsojan asemaan, sillä siellä reilun 80 neliömetrin lentoaseman lisäksi palvellaan matkailijoita kalustohallissa.
Tästä löytyykin mielenkiintoisia kirjoituksia ja ihmettelen sitä, ettei kenttää haluta kehittää.
Mielestäni nämä kirjoitukset ovat aivan aiheellisia, eikä asiaa voida selitellä millään pohjoismaisella designilla, vaan kysymys on siitä, ettei päättävissä portaissa osata arvostaa Lapin matkailua riittävästi.
Lapin Joululennoissa on joitakin perinteitä. Esimerkiksi British Airwaysin lento XMS001 lähti tänäkin vuonna joulukuun ensimmäisenä lauantaina Lontoon Gatwickistä Rovaniemelle.
Tänä vuonna se lennettiin yksiluokkaisella ja 177 paikkaisella Airbus A320-232 -koneella.
Kaiken kaikkiaan parin ensimmäisen päivän aikana olen ollut havaitsevinani, että Suomen Lappiin lentää aiempia vuosia nuoremmat ja suuremmat koneet.
Myös suomalainen lentoyhtiö Finnair on tullut mukaan lentämään suoria lentoja Lappiin joiltakin Euroopan kentiltä.
Keväällä 2018 kerrottiin esimerkiksi Routesonline -sivustolla, että Finnair lentäisi myös Tallinnasta suoria reittilentoja Kittilään talvella 2018–2019.
Matkailun työllistävä vaikutus Lapissa
Matkailu ja sen mukanaan tuoma kehitys myös rakentamisen ja kaupan alalla on erittäin tärkeä Lapin ja Koillismaan työllisyydelle ja aluetalouksille.
On harmillista, että meillä Suomessa on jossakin määrin voimissaan uskomus, ettei Suomessa voisi olla matkailun vetovoimaa, tai että ainoastaan pääkaupunkiseudulla voisi olla liiketaloudellisesti kannattavaa matkailuelinkeinoa.
Kun marraskuun 2018 alkupuolella kerrottiin, että Lappiin ja Kollismaalle tarvitaan vielä yhteensä yli tuhat hotelli- ja ravintola-alan, sekä kuljetus ja palvelualan työntekijää, niin puhutaan isoista luvuista.
Nuo yli tuhat työntekijää kun olivat niitä, jotka olivat vakituisen henkilökunnan, ympärivuotisten tuuraajien ja jo rekrytoitujen kausityöntekijöiden lisäksi tarvittavia.
Niilo Tarvajärven ajatus Joulupukin asumisesta Suomen Lapissa ja Rovaniemelle rakennettava matkailukohde on vihdoinkin toteutunut.
Onkin surullista, kun esimerkiksi Finavian kotisivuilla ei ole enää jaotettuna ryhmää ”Lapland airports”, sillä se kertoo osaltaan sitä samaa kieltä, kuin Finavian Uutishuoneen juttu Marraskuun lopulta vuonna 2018: ”Joulun tunnelmaa Helsinki-Vantaalla”. Eikö sitä ole pohjoisessa?
Herääkin kysymys, miksi tämäkin asia osataan Ruotsissa paremmin, eli: ”Välkommen till Lapland Airport”, kuten Jällivaarassa todetaan. Kilpailu on kovaa ja tasoituksia ei pitäisi antaa oma-aloitteisesti lentokenttäoperaattorinkaan.
Lähteet:
Routesonline 5.6.2018 ”Tallin airport news”,
YLE 18.4.2018 ”Matkustajamäärät kasvavat pohjoisessa Helsinki-Vantaata nopeammin”,
MTV 3 Uutiset 14.12.1997 ”Ivalolaiset joukolla Concordea vastassa”,
Finavia tilastot,
Flightradar24,
Finavia Uutishuone,
Tripadvisor Jällivaaran kunnan kotisivut (www.gällivare.se),
Wikipedia.