In English after this text.
Ikkunani.websiten uutena maana tulee Ukraina.
Maata koskevien kirjoitusten sarjan aloittaa Jukka Soisalon-Soinisen kirjoitus Lvivistä ja länsi Ukrainasta.
Jukka Soisalon-Soininen on freelance-toimittaja, jonka sydäntä lähellä ovat Ukraina, Puola ja Ranska.
Lvivin kaupungin historiaa
Leopolis-Lwòw-Lemberg-Lviv on leijonien kaupunki 1200-luvulta ja se vietti 750 –vuotisjuhlaan v. 2006. Kaupungin perusti pojalleen Leolle ruteenien slaavilaisheimon ruhtinas – siitä nimi. Se oli 1300 –luvulta, Puolan kuninkaan Kasimir Suuren ajoista, puolalainen, sittemmin Krakovaan verrattavissa oleva renessanssikaupunki armenialaisine piirteineen. Kaupungissa vaalittiin – leijonia! Leijonamuistomerkkejä on jopa 5000.
Vuoteen 1939 saakka Lwów oli monikansallinen kaupunki, jossa puolalaiset ja juutalaiset olivat enemmistönä ja vähemmistöinä saksalaiset, ukrainalaiset ja armenialaiset.
Henkisesti ja jopa fyysisestikin Lwów oli Keski-Eurooppaa, varsinkin jos Keski-Euroopaksi määritellään alue, jolle Itävallan keisarikunta rakensi rataverkon. Sen viimeinen asema sijaitsee itäisessä Galitsiassa, lähes 200 km Lwówista itään. Lwów kuului, kuten Lvivkin kuuluu, Länsi-Euroopan kulttuuripiiriin idän ja lännen rajamailla.
Ukrainan pääkaupunki Kiova edustaa arkkitehtuuriltaan Bysantin itää ja upeaa mahtipontisuutta, kun taas Lviv on läntisen kulttuurin synnyttämä puhdaspiirteinen renessanssikaupunki.
Kaupungista tuli länsi-ukrainalainen Lviv v. 1945 Stalinin siirrettyä Puolan länteen päin. Tästä Puolan sodan jälkeinen uusi hallintokin oli näreissään, jäihän puolalainen Lwów vain n. 60 km päähän uuden rajan taakse.
Puolalaisten joukkomuutto kohden länttä alkoi heti, kun puolalaiset ymmärsivät rajan siirron tapahtuneeksi tosiasiaksi. Puolalaisia on tällä hetkellä jäljellä Ukrainan väestöstä 0,3 % , n. 150 000. Suurin osa, n. 2 mln, siirtyi Puolan puolelle ja Ukrainaan jääneistä heistäkin n. suuri osa asui alueilla, jotka eivät olleet kuuluneet Puolaan sotien välissä.
Lwówilaisten tärkeitä muuttokohteita olivat Krakova sekä Saksalta saatu Breslau, Wroclaw. Kummassakin kaupungissa oli yliopisto, johon Lwówin yliopiston henkinen perintö siirtyi. Mainiona yksityiskohtana mainittakoon, että Lwówin kaupungin raitiovaunuhenkilökunta löysi uuden työpaikan Wroclawin raitioteiden palveluksessa.
Ukraina osana Neuvostoliittoa ja hajoamisen jälkeinen aika
Neuvostoliiton romahdettua itsenäiseksi julistautunut Ukraina ja Puola allekirjoittivat sopimuksen maidensa puolalaisen ja ukrainalaisen vähemmistön asemasta.
Vapauden koittaessa Ukrainan puolalainen vähemmistö aktivoitui ja perusti yhdistyksiä ja sanomalehtiä. Lvivissä toimii myös puolankielinen radioasema. Kiovan patriarkaatti on lahjoittanut katoliselle ja uniaattikirkolle takaisin sille kuuluneita kirkkoja, jotka Stalin hajota ja hallitse –järjestelmässään oli lahjoittanut ortodokseille.
Kresy – Puolan rajamaat – käsitteenä tarkoittaa nykyisin lähinnä entistä Itä-Puolaa, joka jäi rajan taa ennen kaikkea Ukrainalle, mutta myös Valko-Venäjälle ja Liettualle.
Sosialistisen Puolan aikana Kresy –vähemmistö Puolassa muodosti ongelman hallinnolle. Taustalla oli usko siihen, että entiset Saksan alueen kuitenkin jouduttaisiin palauttamaan ja muutto takaisin Kresy -alueille tulisi ajankohtaiseksi. Uskottiin sodan syttymiseen ja Lännen voittoon.Tästä pelosta päästiin vasta 1970-luvulla, jolloin Saksa ja Puola allekirjoittivat rajasopimuksen.
Sosialismin romahdettua alettiin perustaa Kresy –yhdistyksiä. Kresy –kirjallisuus ja kulttuuri alkoivat kukoistaa.
”Puolalaisille Kresy on unelmien kohde ja myyttinen maa”, kirjoittaa v. 2012
Uważam Rze Historia -lehti Kresylle omistetussa numerossaan. ”Kresy on keskeinen osa puolalaista elämää, puolalaista ajattelua ja perinnettä sekä henkeä”.
Lukuisia albumeja ja teoksia on julkaistu Puolassa maan saavutettua vapauden 1989.
Taustalla vilahtelevat nimet Andrzej Wajda, Stanislaw Lem ja monet muut evakkosukujen edustajat..
Wroclawin Gazeta Wyborcza on julkaissut jatkuvasti kertomuksia ja kuvia Kresy –alueilta Wroclawin seudulle asettautuneiden sukujen kokoelmista.
LWÒW-LVIV historiallinen ja taiteellinen perintö
Vuodesta 1998 kaupungin historiallinen keskusta kuuluu UNESCO:n maailman perintökohteisiin. Sen arkkitehtuuri ja taiteellinen perintö ovat vaikuttava yhdistelmä läntisen ja itäisen Euroopan kulttuuria armenialaisine, itävaltalaisine ja italialaisine vaikutteineen. Kaupungin poliittinen ja kaupallinen rooli saattoivat yhteen useita kulttuurisesti ja uskonnollisesti erilaisia etnisiä väestöryhmiä, joiden olemassaolo näkyy edelleen kaupunkikuvassa.
Lvivinssä historiallisen, renessanssiajan Vanhaankaupunkiin yhdistyy Itävallan aikuinen 1800 –luvun arkkitehtuuri, joka tuo Wienin mieleen. Tämä kaikki on nähtävissä vanhalta Linnavuorelta, josta avautuvat upeat näkymät yli koko kaupungin.
Lvivin historiallinen keskusta kaupungissa sijaitsevalta vuorelta. Kuva Wikipedia
Tärkeä kohde on Lyczakówin (ukrainaksi Lychakiv) vanha, kaunis hautausmaa, josta on alettu pitää huolta 1990 –luvun alusta lukien. Hautausmaalla lepäävät lukuisat puolalaisten sukujen edustajat ja sen yhteydessä on Orlat, puolalainen sotilashautausmaa, joka edelleen herättää tunteita, vaikka molempien maiden presidentit Kwasniewski ja Kuczma tekivät siellä sovinnon 1990 –luvun alussa. Hautausmaa ukrainalais-puolalaisena pantheonina on verrattavissa Pariisin Père Lachaisen hautausmaahan
Oppaanani Lvivin kaupungissa on usein toiminut Iryna Trushkevitch, puolalais-ukrainalais-venäläis-georgialaisen opas, joka rakastaa kaupunkiaan. Hän on muistellut, kuinka hänen lasna ollessaan isoisä kutsui hänet keittiöön, josta ei kuulunut naapurien korviin, ja kertoi unelmastaan nähdä vielä vapaa Ukraina.
Liite: puolalaisia kulttuuri- ja muita merkkihenkilöitä Kresy -alueelta
Joseph Conrad, novelist in English, born in Berdichev, current Ukraine,
Zbigniew Cybulski, actor, born in Kniaze, current Ukraine,
Jarosław Iwaszkiewicz, writer and poet, born in Kalnik, current Ukraine,
Jerzy Kawalerowicz, film director, born in Gwoździec, current Ukraine,
Hugo Kołłątaj, social and political activist, political thinker, historian and philosopher, born in Dederkały Wielkie, current Ukraine,
Ryszard Kapuściński, reporter, born in Pinsk, current Belarus,
Tadeusz Kościuszko, national hero of Poland, Lithuania, the United States and Belarus, born in the village of Mereczowszczyzna, current Belarus,
Adam Mickiewicz, a national poet of Poland, born in Zaosie, current Belarus,
Czesław Miłosz, poet, recipient of the Nobel Prize, born in Seteniai, current Lithuania,
Stanisław Moniuszko, composer, born in current Belarus,
Czesław Niemen, singer, born in Stare Wasiliszki, current Belarus,
Ignacy Jan Paderewski, composer, diplomat, politician, born the village of Kurilovka, current Ukraine,
Józef Piłsudski, statesman, Chief of State, First Marshal, and leader of the Second Polish Republic, born in Zułów, current Lithuania,
Juliusz Słowacki, the father of modern Polish drama, born in Krzemieniec, current Ukraine,
Karol Szymanowski, composer, born in Tymoszówka, current Ukraine,
Anna Walentynowicz, Solidarity legend, born in Równe, current Ukraine,