Kanavan historiaaja ensimmäinen rakentaminen
Saimaan kanavan ensimmäinen onnistunut rakentaminen alkoi vuonna 1845. Tuo hanke oli suurin rakennushanke koko silloisen Suomen historiassa.
Kanava vihittiin 7. syyskuuta 1856.
Useita aiempiakin hankkeita oli ollut, kuten ns. Pontuksen kaivanto (1607-1608), jonka keskeytymistä pidetään onnellisena sattumana, olisihan ollut todennäköistä, että koko Saimaa olisi tyhjentynyt mereen.
Alunperin hanke oli ajateltu helpottamaan laivakuljetuksia Saimaalta Viipuriin ja edelleen Pietariin ja taloudellisestikin Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän vallan alaisuudessa, antoi myös taloudellisen realiteetin.
Sitä se on etenkin risteilymatkustajien kohdekaupunkina.
Ensimmäisen kanavan pituus oli 58 kilometriä ja siinä oli yhteensä 28 puurakenteisilla salpausporteilla varustettua sulkua. Kaikki ensimmäisen kanavan sulkualtaat olivat pituudeltaan 35,6 metriä ja leveydeltään 7,42 metriä.
Kanavan toinen rakentaminen
Vuonna 1927 alettiin oikomaan joitakin kaarteita ja yhdistämään sulkuja.
Rakentamisesta oli saatu valmiiksi alle kaksi viidesosaa, kun vuonna 1939 alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen Talvisota, joka keskeytti rakentamisen.
Varisnaisessa sodassa vaurioitui ainoastaan Juustilan sulun, mutta suomalaisten vallatessa 1941 alkaneessa Jatkosodassa, nähtiin venäläisten tuhonneen kaakkoispuolen kanavasta.
Kanavan kolmas rakentaminen
Vuonna 1963 tehtiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä sopimus, jolla kanava vuokrattiin 50 vuodeksi Suomen valtiolle.
Vasta vuonna 1965 päästiin rakennustöissä täyteen vauhtiin ja kanava vihittiin käyttöön elokuussa 1968.
Uuden kanavan syväys oli entistä suurempi, ollen 4,2 metriä, josta seurasi koko Saimaan syväväyläverkon perusparantaminen.
Saimaan kanava nykyisin
Saimaan kanava on pääpiirteissään siinä asussa, kuin se valmistui vuonna 1968. Vuonna 2017 aloitettiin kanavan alaporttien uusiminen. On myös käyty keskusteluja siitä, pitäisikö kanavaa laajentaa, jotta suuremmat alukset pääsisivät kulkemaan sen läpi.
Nykyinen kanava on pituudeltaan 43 kilometriä ja sen leveys on 12,6 metriä. Siinä on 8 sulkua, joista 3, eli Mälkiä (12,4 m), Mustola (7,2 m) ja Soskua (8,3 m) ovat Suomen puolella.
Venäjän federaatiolta pitkäaikaisella sopimuksella vuokratulla alueella olevat sulut ovat Pälli (Пялли), (11,7 m), Ilistoje (Илистое), eli entinen Lietjärvi,(10,2 m), Tsvetotšnoje (Цветочное), eli entinen Rättijärvi, (5,5 m), Iskrovka (Искровка), eli entinen Särkijärvi (11,4 m) ja Brusnitšnoje (Брусничное), eli entinen Juustila (10,0 m).
Suomen valtion hoidettavana on myös kanavan huoltotie, joka on vanha ja mutkainen. Se ylittää silloilla kanavan Särkijärvellä (Iskrovka) ja Juustilassa (Brusnitšnoje).
Saimaan kanava palvelee nykyisin raakapuun kuljetuksia mm. Venäjältä Suomeen, puunjalostusteollisuuden tuotteiden ja raakamineraalien kuljetusta.
Matkustaja-aluksissa kulki Saimaan kanavan läpi vuonna 2017 yhteensä 17170 henkilöä.
Kanava on avoinna myös kaikkien kansallisuuksien huvialuksille, mutta aluksen päällikölle on tietty navigointitutkintovaatimus ja lisäksi Venäjän puolella on luotsin käyttöpakko.
Kanava onkin aivan upea tapa viettää kesäistä käivää Lappeenrannan ja Viipurin välillä.
Kanavalla saavat kuljettaa matkustajia suomalaiset ja venäläiset matkustaja-alukset, lappeenrantalaisen Saimaa Travel Oy:n tarjotessa viisumivapaita risteilyitä Viipuriin päiväristeilyn muodossa.
Matkalla voi nähdä mukavasti kanavan historiaa, upeita maisemia ja nauttia laivan antimista.
Voi oleskella sään mukaan ulkokannella, tai aluksen sisätiloissa. Itselläni on ollut onni päästä kanavalle aurinkoisena päivänä.
Saimaan kanava on myös kansainvälinen, sillä esimerkiksi vuonna 2017 nähtiin kanavalla yhteensä 1072 rahtialusta, ollen suuruusjärjestyksessä maittain: Venäjä, Alankomaat, Antiqua Barbuda, Suomi, Liberia, Kypros, Gibraltar ja Latvia.
Hieman hitaampi, mutta monelle varmasti mieleenpainuvampi tapa matkustaa Venäjälle voi siis olla laiva, tai kokeneelle kipparille oma vene.
Talvella mielestäni mukavin tapa on juna ja siitä muistutuksena myös rata Viipurista Buslovskajan (ent. Loukon seisake) kautta Vainikkalaan ylittää kanavaristeilijät upealla sillalla juuri ennen Viipuria.
Pääset varmasti vielä tänäkin kesänä matkustamaan kanavalle, sillä Saimaa Travel Oy:n ilmoituksen mukaan laiva liikennöi kesällä 2018 15.9 saakka.
Itselleni kanavaristeily oli niin mielenkiintoinen, että olisin valmis lähtemään matkaan vaikka heti!
Muistathan kuitenkin sen, että kanavan Venäjän puoleisella osuudella voi olla voimassa rajoituksia valokuvaukselle.
Huomioithan, että voimassaoleva lainsäädäntö voi muuttua ja myös muut muutokset ovat mahdollisia.
Tarkasta kulloinenkin tilanne matkatoimistosta ja asianomaisilta viranomaisilta.
Lähteet:
Liikennevirasto, Saimaan kanavan liikennetilastot 2017
Liikennevirasto, Vesiliikenneväylät